Stressiä ilmassa?

Stressin biohakkerointi

Stressi auttaa meitä jaksamaan ja laittaa asioita tapahtumaan, mutta liiallisena voi myös viedä meitä aina uupumukseen asti. Mitä siis ajatella stressistä?

Ajankohtainen stressin aihe
Kuva: https://unsplash.com/@enginakyurt

Stressi - kuin vaativa valmentaja

Positiivinen ajattelu on hyväksi, ehkä siis stressikin oikein ymmärrettynä? Käytännössä stressihormonit auttavat meitä jaksamaan ja suoriutumaan stressaavista elämäntilanteissa. Opiskelijalla kokeet lähestyvät, deadline lähestyy tai jokin itse suunnittelemasi urakka on pahasti kesken, tyypillisiä tilanteita jossa stressi auttaa meitä saavuttamaan tavoittelemiamme tuloksia. Jos stressiä voi ajatella hiljaisena ystävänä ja kannustajana, voi olla helpompi kestää sitä. Tämä kaveri ei onneksi ääneen huutele, ponnistele, ponnistele. Kun pakko usein on paras konsultti, niin voiko kaveria moittia? Joskus stressistä ei ole mahdollista päästä eroon, joten kysymys kuuluu, voiko stressiä oppia kestämään paremmin?

Stressinkestokykyä on mahdollista kasvattaa

Kehomme ja mielemme adaptoituu itsestäänkin stressiin, toisilla huonommin, toisilla paremmin. Onneksi asiaan voi myös itse vaikuttaa. Ajattelepa jos luolamiehelle lyötäisiin keskimääräisen nykyihmisen kuormitus päälle, mitenkähän pitkään kestäisi pimahtamatta? Olemme jo sukupolvien ja oman elämämmekin aikana jo valtavasti sopeutuneet vallitseviin olosuhteisiin.

Kerrottakoon lohdutuksena vielä, että stressinsietokyky on tutkitusti osittain periytyvää, eli se miten suhtaudumme siihen ei välttämättä ole ollut pelkästään kiinni itsestämme. Huomioimisen arvoista on, että myös liian vähäinen stressi voi olla haitallista, jolloin keho voi adaptoitua väärään suuntaan ja kestämmekin stressiä entistäkin vähemmän.

Stressi on kokemus ja suhtautuminen merkitsee, valitse siis oikea tapa suhtautua.
Kuva: https://unsplash.com/@garri

Oma asenteesi stressiin on olennaista

Energiahoidolla voidaan vaikuttaa omaan asenteeseesi stressiä kohtaan, sekä saada kehossa jo olevaa stressiä pois kehosta. Energiahoidolla voidaan vaikuttaa stressisairauksiin siis kahdella tapaa, hoitamalla jo olemassa olevaa stressiä ja ehkäisemällä stressin negatiivisia vaikutuksia tulevaisuudessa. Osittain näitä samoja asioita voidaan tehdä myös yhtä aikaa ja samassa hoidossa, esim. kun poistetaan tunnistettujen stressimuistojen jälkiä kehosta, poistuu sekä stressiä, mutta myös suhtautuminen vastaaviin stressitilanteisiin voi muuttua. 

Elimistö pyrkii stressin suhteen tasapainoon. Mikäli tässä ei onnistuta, niin seurauksena voi olla uupumus tai jopa sairastuminen. Päänsärky, ärtymys, lähimuistin ongelmat, keskittymis- ja päätöksenteon vaikeus, turhautuminen ja motivaation puute voivat myös olla pitkään jatkuneen stressin seurauksia. Jatkuva krooninen stressi voi tuottaa kehoomme myös erilaisia kipuoireita ja mm. fibromyalgia, CFS jne. tapauksissa stressillä on iso osuus sairauden kehittymisessä. Pitkittyneessä stressissä asiaan voi vaikuttaa myös ylikierroksilla oleva hermosto, joka reagoi stressiin tavallista voimakkaammin, suojatakseen elimistöä lisästressiltä.

Partaalla, älä tipahda
Kuva: https://unsplash.com/@noahbuscher

Mitä vielä pitäisi tietää stressistä?

Tieto ei poista stressiä, mutta ymmärrys mikä toimii, voi helpottaa selviytymistä. Tiedon hankkimisen ohella kannattaa pyytää apua myös asiantuntijoilta. On kuitenkin todettava, että pinnalliset tekniikat, pelkkä asioiden ymmärtäminen tai edes puheterapia ei välttämättä vapauta stressiä tehokkaasti kehosta. On kuitenkin olemassa tekniikoita, jotka oikeasti toimivat. Kysy näistä tekniikoista lisää!

HPA-akseli, eli suomeksi hypotalamus, aivolisäke ja lisämunuainen ovat kolmikko, jotka vastaavat hyvin pitkälti stressireaktioiden säätelystä. Joskus pitkäaikaisen stressin yhteydessä puhutaan myös lisämunuaisen uupumisesta, joka energeettisesti tarkasteltuna vaikuttaa varsin mahdolliselta tilalta. Munuaisten huomioiminen energiahoidoissa voi vaikuttaa positiivisesti stressivasteisiin ja stressinsietokykyyn, sekä antaa taas uutta potkua selviytyä stressaavista tilanteista. Tällaiseen tilanteeseen voi viitata vaikeus pysyä elimistön normaalissa vuorokausirytmissä, vatsan ja suoliston ongelmat sekä kehon nestetasapainon ongelmat.

Miten ihmeessä pienetkin asiat voivat tuntua niin vaikeilta?

Solutasolla stressi näkyy hapetusstressinä joka taas lisää esim. kehon tulehduksia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että eri tekijöistä johtuen kehossa on vähemmän happea kuin se tarvitsisi sitä. Kehoa tulisi tällöin käytössä olevin keinoin auttaa rentoutumaan, jotta ylikierrostila saataisiin katkaistua. Stressiherkillä on usein muutenkin aistiyliherkkyyttä ja ylikierrostila voi edelleen pahentaa mm. kipuoiretuntemuksia. Tällöin kipu tuntuu suuremmalta kun sen pitäisi tuntua.

Samoin voi käydä tunteille, negatiiviset tunteet tuntuvat 5x, 10x tai 100x pahemmilta kuin normaalisti. Jatkuneen stressitilan ja hermoston lukkotilan taustalla voi olla myös jokin käsittelemätön trauma, jollaisia on tällaisissa tapauksissa aina syytä kartoittaa ja tarvittaessa hoitaa. Esimerkkejä tällaisesta traumasta voivat olla esim. läheisen kuolema, avioero, työn menettäminen ja joskus jopa äkillinen sairastuminen ja siihen liittyvät voimaat tunnelukot, kuten vaikkapa syöpä joka on kauhistuttanut eikä asiakas ole päässyt asiasta kunnolla koskaan yli.

Stressin hoitamisessa voi olla tarpeen hoitaa myös vihan sekä toivottomuuden tunteita, jotka voivat merkittävästi vaikuttaa stressikokemukseen. Stressin seurauksena kehossa voi vaikuttaa myös turhautumisen, kiukun ja ahdistuksen tunteita. Nämä tunteet on syytä hoitaa pois, jolloin stressin purkaminenkin onnistuu helpommin.

Tällaisessa tilanteessa unirytmistä tulee huolehtia järjestelmällisesti ja tarvittaessa tehostaa kehon nesteytystä iltaisin paremman yöunen takaamiseksi.

Kofeiinin vaikutus ylivirittyneelle

Kahvia sanotaan nestemäiseksi stressiksi. Voimakkaan stimulanttina kahvi ja muut kofeiinipitoiset tuotteet eivät sovellu pitkittyneestä stressistä ja hermoston ylivirittyneisyydestä kärsiville. Päivän tai kahden tauko kahvinjuonnissa voi palauttaa kahvin normaalia toimintaa, jolloin siitä voi taas olla apua huomattavasti aiempaa pienemmillä annoksilla ja haitoilla.

Millä siis voidaan saavuttaa muutoksia parempaan?

Poistamalla stressiä kehosta, kehittämällä stressinsietokykyä ja välttämällä stressiä, joka tietenkään ei taas aina mahdollista.

  • Meditaatio, jooga ja hengitysharjoitukset
  • Energiahoito, EFT-naputtelu
  • Neurosonic -matalataajuusvärähtely
  • Liikunta
  • Suihku, uinti
  • Hieronta, kosketus, halaaminen
  • Pitämällä lomaa, pitämällä kiinni työajoista
  • Vaikuttamalla sosiaalisiin stressitekijöihin (ulkoinen paine)
  • Nukkumalla enemmän ja laadukkaampaa unta
  • Muuttamalla suhtautumista stressiin, esim. EFT-naputtelun tai energiahoidon avulla
    • EFT-naputteluun pohjautuva tekniikka on yksi energiahoidoissa käyttämistämme tekniikoista
  • Säännöllinen kuormitus => stressaa ja liiku oikein (kaikki stressi vaikuttaa)
  • Lisää sopeutumiskykyä adaptogeeneillä, lisäravinteilla ja vitamiineilla
    • Jannella on tästä osa-alueesta erittäin paljon käytännön kokemusta
  • Organisoidaan stressitekijät paremmin, pyrkimyksenä välttää kaaoksen ja epätoivon tunnetta
  • Elimistön hapenottokyvyn lisääminen
  • Hormeettiset rasitteet, järjestelmällinen pyrkiminen adaptaatioon
    • Kylmä- ja kuuma-altistus, esim. suomalaisittain saunominen ja avantouinti
    • Intervalliharjoittelu
    • Tilapäinen energiansaannin rajoittaminen (paasto)
    • Auringonotto, punavalo

Janne on paininut aikanaan fibromyalgiansa kanssa ja voittanut tämän stressisairaudeksikin usein sanotun tilan. Osaamista ja kokemusta miten voittaa näitä ongelmia, on siis myös omasta takaa. Hyvät kokemukset myös asiakkaidemme kertomana, ovat vahva syy tarjota apua myös muille sitä tarvitseville!

Avanto laiturin päässä odottaa avantouimareita. Kylmäaltistus parantaa unta ja vähentää stressiä.
Kuva: Janne Lyytikäinen

Stressiin voi adaptoitua kasvattamalla stressinsietokykyä myös energiahoidon avulla, kuten aiemmin jo todettiin. Käytännön aistinvaraisia havaintoja tukevat myös Oura -sormuksen avulla tekemämme havainnot parantuneesta valmiudesta ja unesta välittömästi energiahoitojen jälkeisinä aamuina. Tavoitteena tällöin on poistaa kehosta stressiin liittyvien muistojen energiaa ja muuttaa suhtautumista tuleviin vastaaviin tapahtumiin. On myös hyvä huomata, että kehon sekä mielen väsyminen on aivan normaali signaali, johon tulisi suhtautua myönteisesti ja sallia itselleen tarvittava lepo. Laiminlyötäessä lepoa ja venyttämällä tilapäisesti jaksamiskyvyn rajoja esim. kahvin avulla, voi asialla olla haitallinen vaikutus varsinkin mikäli asiaa ei huomioida poikkeuksellisen levon tarpeena elimistön normaalin rasituskyvyn ylittävän suorituksen jälkeen.

Stressinhallintaan liittyviä kirjasuosituksia

Juuri nyt Biohakkerin stressikirja on alennuksessa, -40%. Kaisa Jaakkolan kirja Palaudu & vahvistu on kuunnteltavissa BookBeatista jopa ilmaiseksi (ilmainen kokeiluaika) ja Miian Stressikupla kirja taas, näyttää olevan edullisimmillaan Adlibriksen verkkokaupassa juuri nyt.

Biohakkereiden stressikirja on edullisimpi e-kirjana
Biohakkerin stressikirja on Biohakkerin käsikirjan kirjoittajien jatko-osa. Kirjan kirjoittajat teknologia-asiantuntija Teemu Arina, ravintoasiantuntija Jaakko Halmetoja ja lääkäri Olli Sovijärvi paneutuvat heille kovin läheiseen aiheeseen: stressin lopulliseen voittamiseen ja sen liittolaiseksi ryhtymiseen.
Palaudu ja vanvistu kirja - Kaisa Jaakkola
Palautumista ei huomioida riittävästi. Firstbeatin massiivinen datamassa eli yli 470 000 mitattua vuorokautta ja yli 250 000 suomalaista kertoo, että työikäisistä suomalaisista palautuu riittävästi vain puolet. Vaikka keskimäärin ihmiset nukkuisivat noin 7,5 tuntia, ei monilla tämä uni ole tarpeeksi palauttavaa.
Paljon suositeltu kirja Miia Huitilta, Stressikupla
Tästä kirjasta olemme kuulleet hyvää palautetta. Viisas elämä - Sterssikupla - Miia Huitti. Hyvää elämää ilman ahdistusta. Stressinhallintaan voi ja kannattaa panostaa ja kuka muu sen tekee kuin sinä itse.
Tutustu myös

Stressin mittaamiseen liittyviä suureita: Verenpaine, leposyke, sykevälivaihtelu, sykkeen palautumisnopeus, maksimaalinen hapenottokyky, unen laatu, omat tai läheisen empiiriset havainnot tai tunne. Näiden suureiden mittaamiseen voi käyttää esim. Oura -sormusta tai laadukkaita hyvinvointirannekkeita ja urheilukelloja.

Jaa tämä blogikirjoitus:

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *