tyhjä luokkahuone

Isät, äidit ja opettajat – Lapset ja nuoret tarvitsevat nyt erityishuomiotamme

Viime aikoina olemme saaneet kuulla ikäviä viestejä koronarajoitusten aiheuttamista ongelmista nuorillemme. Etenkin yläaste ja lukioikäiset nuoret, jotka ehkä yhä pärjäävät kouluarvosanoilla mitattuna hyvin, ovat kuitenkin pahimmissa tapauksissa eristäytyneet omiin sänkyihinsä ja viettävät aikaa pimeässä huoneessaan, etäkouluun hädin tuskin kyeten ja mielen voidessa pahoin. 

Olen saanut aivan lähiaikoina kuulla jo useammasta nuoren itsemurhayrityksestä ja/tai -aikeesta, joiden ainoaksi syyksi ei tietenkään voi laittaa koronarajoituksia tai siitä aiheutuvia negatiivisia tunteita, mutta ymmärrykseni mukaan niillä on osuutta vallitsevaan tilanteeseen. 

Poikkeustilanne vaatii meiltä nyt erityistä tarkkaavaisuutta koskien lasten ja nuorten hyvinvointia.

Lapsi ja nuori ei pärjää ilman toimivia rutiineja

Tällaisena aikana meidän aikuisten on tarpeen huomioida erityisesti lapsemme ja nuoremme. He tarvitsevat apuamme saadakseen arjen rutiinit mielenterveyttä, terveyttä ylipäätänsä sekä hyvää nukkumista edellyttävälle tasolle. Vanhempi, huoltaja, isä, äiti, opettaja, opo, rehtori, kuraattori: Tiedätkö mitä lapsellesi tai nuorellesi kuuluu, oletko tietoinen miten luokkasi nuoret tai lapset voivat?

Ole läsnä lapsen ja nuoren elämässä

Aikuisten on tarpeen nyt havainnoida jatkuvasti mitä lapselle tai nuorelle kuuluu. Se ei välttämättä tarkoita sitä, että tämä kysymys tulisi esittää päivittäin lapselle, vaikka sekään ei välttämättä olisi lainkaan huono tapa. Yksinkertaisesti olemalla aidosti läsnä lapsen tai nuoren elämässä ja havainnoimalla hänen käytöstään, voi jo tehdä johtopäätöksiä tilanteesta. 

Mikäli lapsi tai nuori on epätavallisen apaattinen, aloitekyvytön, haluton tai iloton, eristäytyy huoneeseensa, kokee paljon negatiivisia tunteita tai nukkuu huonosti, on jo syytä tarkastella tilannetta lähemmin. Myös fyysiset oireet, pahoinvointi, pääkipu tai sydämen rytmihäiriöt voivat olla hälyttäviä oireita. 

Epäterve vuorokausirytmi on myös erittäin tärkeä mittari tilanteesta, jossa kaikki ei enää välttämättä ole hyvin. Haluttomuus mennä kouluun ja lisääntyvät poissaolot on tarve huomata ja selvittää tasutalla olevat syyt. 

Toimiva yhteistyö kodin ja koulun välillä on tärkeää. Nähdäkseni opettajat tekevät pääosin hyvää työtä. Jatkuvasti kasvavat luokkakoot ja yhteiskunnan tilan ja muutosten kautta tulevat haasteet ovat kuitenkin todellisia ja kasvattavat kouluhenkilökunnan työtaakkaa entisestään.

Kouluunmenohaluihin voi vaikuttaa mahdollisesti huonontuneen unenlaadun lisäksi monet asiat, huono luokkahenki, mahdollinen kiusaaminen, opettajat ja tärkeänä asiana kaverit. Kenenkään ei tulisi jäädä yksin myöskään koulussa.

nuori yksin kotona

Jokaisen ihmisen tulee tuntea itsensä merkitykselliseksi ja tarpeelliseksi sekä kokea elämällään olevan jokin tarkoitus.

puhelimella pimeässä

Lapsi tai nuori ei tässä tilanteessa välttämättä itse kykene rajoittamaan älylaitteiden käyttöä riittävästi. Älylaitteiden aiheuttama liiallinen säteilykuormitus tai jatkuva aistiärsyketulva eivät välttämättä ole kovin hyviä asioita. Riskinä on myös jäädä koukkuun viihde- ja älylaitteisiin, eikä koronankaan varjolla tulisi sallia sitä, että lapsi tai nuori viettää pääosan päivästään näyttöä tuijottaen. 

Kannattaa huolehtia että lapsi tai nuori tauottaa päiväänsä järkevästi, muistaa myös ulkoilla ja ennenkaikkea malttaa mennä nukkumaan riittävän aikaisin. Kännykän käyttö myöhään illalla vaikeuttaa nukahtamista. Myöhästynyt nukkumaanmeno ja sitä myötä unen laadun huonontuminen voi aiheuttaa myös mielenterveydellisiä ongelmia.

Verkossa tapahtuva kiusaaminen on lisääntynyt, asia joka kannattaa myös tiedostaa ja tarvittaessa huomioida.

Mitä tarvitsemme voidaksemme hyvin?

Mielenterveyttä ylläpidetään myös syömällä terveellisesti, nukkumalla riittävästi, liikkumalla ja olemalla luonnossa, olemalla aidossa valaistuksessa ja häiriöttömässä tilassa ulkona, hengittämällä puhdasta ilmaa ja happea. 

Tarvitaan myös aitoja ihmissuhteita, vuorovaikutusta ja kohtaamisia, toisesta välittämistä ja rakkautta, tunteiden ilmaisemista ja siitä seuraava vuorovaikutusta, sen ollessa tilanteen vaatimusten mukaista, esim. lohduttamista, rohkaisua, motivointia, tukemista, välittämistä, arvostusta jne. 

Jokaisen nuoremme ja lapsemme tulee tulla kuulluksi, eikä lapsi tai nuori ehkä ole asiassa itse oma-aloitteinen. 

Terveen vuorokausirytmin tärkeys!!

Nuori tai lapsi tarvitsee säännöllisen vuorokausirytmin, jonka ylläpitämisessä vanhempien tulee lasta tai nuorta auttaa. Kun kouluun lähtö ei enää tarkoitakaan ulos menemistä ja vuorokausirytmiin positiivisesti vaikuttavaa edes hetken ulkoilua kouluun mentäessä, saattaa lapsen tai nuoren vuorokausirytmi heittää häränpyllyä. Aina samaan aikaan nukkumaan meneminen sekä herääminen, riittävä altistus valolle aamuisin ja aktiviteettien rauhoittaminen iltaa kohti auttavat unirytmin säilyttämisessä. Lue lisää terveestä vuorokausirytmistä blogistamme.

halaavat nuoret

Lisätietoja mielenterveyteen liittyvistä seikoista: https://mieli.fi/fi/mielenterveys/kuinka-voit 

Artikkelin kirjoittaja: Janne Lyytikäinen – useamman kouluikäisen lapsen isä, joka on huolissaan nuorten tilanteesta vallitsevassa yhteiskunnallisessa murroksessa.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *