kun yhteistyö sujuu arjessa, stressitasomme alenee

Arjen sujuvuuden ja itsetunnon merkitys stressitasoomme

Miten lukitsemme mieltämme ja kehoamme?

Ei tule kovin usein ajateltua, kuinka keräämme kehoomme jatkuvasti stressiä ja mikä meitä stressaa eniten. Tuntuu että stressiä vain riittää ja riittää.. Tämän päivän maailmassa saamme itsemme jumiin hyvin helposti. Stressaamme helposti koko ajan jotain tai jollain. Kun stressaamme, on kehomme tukossa ja mielemme lukossa, eivät energiat virtaa vapaasti kehossamme. Mistä ihmeessä on kysymys, miksi olemmekaan jatkuvasti niin jumissa?

Jännittäminen on stressiä

Stressaamiseen liittyy hyvin vahvasti jännittäminen. Jännittäminen on stressiä. Tiesithän, että ihminen voi jännittää, eli stressata myös itseään, omia toimiaan ja tekemisiään, tulevia juhlia tai vaikkapa vain tulevaa yötä, kuinka saan nukuttua. 

On erittäin tavallista, että ihminen kerää stressiä kehoonsa jännittämällä itseään, omaa suoriutumistaan tai reaktioitaan. 

innostunut ja jännittävä nainen

Jännittämällä hankkimamme ja kehostamme purkamatta jäävä stressi lukitsee meitä siinä, missä mikä tahansa muukin stressi.

Jännitämmekö jopa omia rakkaitamme?

Toinen ihminen, meille läheinen ja rakaskin, voi yksinkertaisesti vain olla pelottava, syystä jota emme välttämättä helposti ymmärrä. Selitetäänpä asiaa hieman. Lapsi kunnioittaa vanhempiaan ehkäpä vain syystä, että oma vanhempi on isompi ja viisaampi. Tilanteessa jossa oma vahvuus rakoilee, eli itsetunto on heikko, kyseisessä tilanteessa lapsi voi tuntea itsensä pieneksi, tyhmäksi tai heikoksi. Onko syy aikuisessa, joka on suurempi tai osaa matematiikan laskut paremmin?

Mitä puolisoni ajattelee - kun sanon tämän asian

Aikuinenkin voi jännittää toista aikuista, omaa puolisoaankin. Tekisi mieli kysyä jotain, mutta jännitänkö hänen reaktiotaan kysymykseeni? Uskallanko tehdä tai ostaa tätä, mitä puolisoni siitä sanoo tai ajattelee? Mitähän isä tai äiti sanoisi, jos näkisi mitä olen nyt tekemässä? Näin jännitämme ihan arkipäiviäisiäkin asioita.

Syyttely on puolustusmekanismi

Kun ihminen jännittää itseään, syytöksille jäävät tila on pienempi, kun jännittämisestä voi syyttää vain itseään. Kun ihminen jännittää toista ihmistä, voi tilanne tällöinkin olla samankaltainen. Vaikka etsimällä etsisi, syytä toisesta osapuolesta ei löydy tai sitä ei edes ole. Toisen ihmisen tai olosuhteiden syyttäminenkin on vain puolustusmekanismi, koska yleensä meidän on helpompi hyväksyä asia, jos voimme sälyttää syyn jonkin muun kuin itsemme niskoille.

Itsetunnon merkitys on valtava

Jännittämisessä tai jopa tiedostamattomassa pelkäämisessä voi olla kysymys ihmisen heikosta itsetunnosta, johon tässä kohtaa on syytä kiinnittää huomiota. Meidän tulisi toimia ja käyttäytyä niin, että vahvistamme lapsemme tai vaikkapa puolisomme itsetuntoa, emmekä toisinpäin. Itsetunto kehittyy pikkuhiljaa, se ottaa aikaa ja mitä tapahtuu kun olemme lapsia, sillä on iso merkitys tulevaisuuteemme.

Itsetunto kehittyy pikkuhiljaa

Tilannehan voi olla myös niin, että ihminen vain luulee toista itseään viisaammaksi tai paremmaksi, vaikka oma lahjakkuus olisikin huippuluokkaa ja on tavallista, että esim. lapsi on huomattavasti omaa isäänsä tai äitiään matemaattisesti älykkäämpi.

äiti auttaa poikaa läksyjen tekemisessä

Ihminen voi olla myös hyvin kaunis, komea, vahvarakenteinen, käytökseltään tai olemukseltaan erittäin varma ja vaikuttava jne. Heikolla itsetunnolla varustettu ihminen voi jännittää tällaisen ihmisen seurassa, vaikka toinen ei olisi tehnyt mitään väärää. Sekin on stressiä, joka johtuu heikosta itsetunnosta, eikä varsinaisesti ole kenenkään syytä.

Kuinka tuemme toisen ihmisen itsetuntoa

Pieni kehu on siis, ei vain joskus, vaan mahdollisimman usein, enemmän kuin paikallaan. Älä siis säästele sanojasi tässä kohtaa. Mitä enemmän käytät positiivista ilmaisuasi, sitä paremmin viesti otetaan vastaan eikä se kuulosta mielistelyltä tai muutoinkaan keinotekoiselta. Vastaavasti toisen haukkuminen tai arvosteleminen syö toisen itsetuntoa valtavan tehokkaasti. Tarkkaile itseäsi, tutki, ajattele ja pohdi käyttäytymistäsi omien rakkaidesi ja perheesi parissa. Olet nyt paljon vartijana.

Arjen toimivuudella on suuri merkitys jokapäiväiseen stressitasoomme

Kukaan muu ei voi ottaa vastuuta elämästäsi, varsinkaan arjestasi ja sen pienistä tavallisistakin asioita. Kun arki rullaa ja arjen yksityiskohdat toimivat sujuvasti, on sinulla ja läheisilläsi monella tavalla helpompaa. Arjen toimiessa myös kehosi voi olla rentona ja vapautua tukkivista ja lukkivista energioista mm. liikkuessasi ja myöskin yön aikana nukkuessasi.

mies ja nainen ryhtymässä maalaustöihin

Arjen rutiinit vaativat pientä panostusta

Sujuva arki ja toimiva perhedynamiikka edellyttävät hyväksyntää, vuorovaikutusta ja joskus myös uhrautumista toisen tai perheen puolesta. On hyvä saada kaikki perheenjäsenet osaksi yhteisiä rutiineita ja päivittäisiä kodin askareita. Tähän kannattaa hiukan panostaa. Lapset eivät osaa organisoida samalla tavoin kodin yhteisiä asioita ja se onkin aikuisten tehtävä.

Yhteisiä askareita voi tehdä myös tavoitteena opettaa lapsille uusia asioita ja lujittaa heidän itsetuntoaa. Lapset maalaavat mielellään, mutta tämä vaatii panostusta työnohjaukseen. Tässä kohtaa ei ole oikea tilanne arvostella työnjälkeä epäterveellä tavalla.

lapset maalaavat mielellään

Yhteisiä askareita voi tehdä myös tavoitteena opettaa lapsille uusia asioita ja lujittaa heidän itsetuntoaa. Lapset maalaavat mielellään, mutta tämä vaatii panostusta työnohjaukseen. Tässä kohtaa ei ole oikea tilanne arvostella työnjälkeä epäterveellä tavalla.

Arjen sujuvuus laskee stressitasoamme

Arjen toimimattomuus on yleisin syy siihen, että sisäinen lapsi sisälläsi loukkaantuu ja pakenet tekemään tai ajattelemaan jotain, joka lukitsee sinua vain lisää. Voit paeta esim. puhelimellesi, selaamaan nettiä tai vaikkapa lähteä pois kotoa ja arjen asiat jäävät tekemättä tai jonkun muun vastuulle. Siksi meillä on hyvä syy ottaa vastuu arjen sujumisesta ja panostaa siihen, että aivan tavalliset asiat, kuten tiskaaminen, siivoaminen, kodin pienet korjaustyöt jne. sujuvat kodissa mutkattomasti.

lapsi koneella

Huomaa että myös lapsi käyttäytyy samalla tavalla, pakenee kodin epämiellyttävää ilmapiiriä mielellään vaikkapa puhelimelle, tietokoneelle tai elokuvien maailmaan. Hyvässä ilmapiirissä ja hengessä lapsetkin voivat ihan itsekseen ja pyytämättäkin osallistua kodin yhteisiin askareisiin, aivan kuin huomaamatta. Arjen sujuvuuteen panostaminen on siis panostamista omaan ja perheemme hyvinvointiin.

Loukkaantumisesta ja loukkaamisesta

Jos otamme nokkiimme toisen sanomisista, käy helposti niin, että arjen toiminnat eivät suju enää senkään vertaa. Loukkaantuessaan aikuinenkin muuttuu taas lapseksi. Kysymyksessä on negatiivinen kehä, itseään ruokkiva kierre. Meidän on syytä siis panostaa myös siihen, että emme loukkaa toista tai myöskään loukkaannu turhaan. Mikäli kuitenkin loukkaamme tai loukkaannumme, mitä nopeammin huomaamme asian ja pyydämme anteeksi, sitä parempi.

niin aikuiset kuin lapsetkin mököttävät helposti loukkaantuessaan
Aikuisetkin muuttuvat taas lapsiksi loukkaantuessaan.

Itsetunnon vahvistaminen on mielen vahvistamista

Kun ihmisellä on hyvä itsetunto, stressaamista tapahtuu vähemmän. Tämä on havainto, joka motivoi meitä käyttäytymään niin, että ruokimme ja vahvistamme toistemme itsetuntoa hyvällä ja kehittävällä tavalla. 

Rakkaus auttaa meitä tässä tehtävässä. Kun rakastamme toista, haluamme hänen parastaan. Kun ymmärrämme itsetunnon merkityksen, on auttaminen helpompaa.

Oma mielikin vahvistuu ja arki kantaa, kun otamme vastuun omasta elämästämme, lapsistamme ja arjen pienistä yksityiskohdista.

1 ajatus aiheesta “Arjen sujuvuuden ja itsetunnon merkitys stressitasoomme”

  1. Paluuviite: Itsetunnon kehittyminen ja kehittäminen - Energiahoito Jyväskylä - Hoitohuone Balance

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *